Työterveystilinpäätös on väline hyvään johtamiseen

Työpaikan työhyvinvointi paranee pysyvästi, kun sen johto päättää ottaa työterveystilinpäätöksen käyttöön. Päätöksen tekeminen kestää vähemmän kuin 15 minuuttia. 1990-luvulla huomattiin, että ihminen lähes puuttui perinteisistä liikkeenjohdon raportointijärjestelmistä. Tilinpäätöksissä ihmiset näkyivät useimmissa yrityksissä vain palkkakuluina. Alettiinkin kehittää uusia, rinnakkaisia järjestelmiä, jotka nostivat esiin menestystä jarruttavia ja sitä ennustavia tekijöitä, kuten osaamisen, työkyvyn ja työilmapiirin kehityksen. Suomessa monet yritykset alkoivat laatia julkisia henkilöstötilinpäätöksiä tai työterveystilinpäätöksiä. Yritysten talousraportoinnissa huomio kiinnittyi vahvasti aineettomiin voimavaroihin. Ymmärrettiin, uuden tiedon synnyttäminen on yritysten elinehto ja että ihmisten rooli on keskeinen. Uuden näkökulman ympärille syntyi uusia kansainvälisiä tieteellisiä aikakauskirjoja kuten Journal of Intellectual Capital ja J of Human Resource Costing and Accounting. Työterveystilinpäätös on sikäli hyvä termi, että sana terveys voidaan liittää sekä henkilöstöön että itse yritykseen. Hyvä työterveystilinpäätös sisältää todennettua tietoa henkilöstön tilasta ja kehityksestä sekä yrityksen tuottavuudesta ja kannattavuudesta. Myös henkilöstöasioissa tosiasioiden tietäminen on hyvän johtamisen alku. Erityisen tärkeitä tiedon lähteitä ovat työilmapiiritutkimus, työterveyshuolto ja perinteinen tilinpäätös. Työterveystilinpäätöksen yhteinen käsittely kaikissa yrityksen yksiköissä on terveen organisaation edellytys. Vaikka teknologia onkin tehokkuuden ja tuottavuuden edellytys, se pystyy vain toistamaan jo tiedossa olevaa. Uusiutuminen ja kehitys on täysin ihmisistä ja heidän muodostamista yhteisöistä kiinni. Työpaikan työhyvinvointi paranee pysyvästi, kun sen johto päättää ottaa työterveystilinpäätöksen aktiiviseen käyttöön.